
Kiinteistöjen yhteiskäyttöiset jäteastiat eli kimppakeräys
Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella jätehuoltomääräykset sallivat naapurikiinteistönomistajien tehdä sopimuksia yhteisten jäteastioiden käytöstä ja niiden sijoittamisesta, esimerkiksi jätekatoksiin. Yhteiskäyttösopimus on siis vapaaehtoinen eikä jätehuoltoviranomainen tai kaupunki voi velvoittaa kiinteistöomistajia solmimaan sellaista.
Pitääkö yhteisastioiden käyttöönotosta tehdä sopimusta?
Kyllä. Yhteisastioiden käyttöön liittyvä sopimus solmitaan HSY:n, pääsopijan ja alasopijoiden kesken. Pääsopija toimii yhteyshenkilönä ja jäteastia sijoittuu hänen pihalleen. Vain pääsopijalla on oikeus muuttaa palvelun sisältöä, kuten tyhjennysrytmiä, astiakokoa, jätelajeja ja tilata ylimääräisiä tyhjennyksiä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) voi kieltää yhteiskäytön, mikäli siihen on jätehuollon järjestämiseen liittyvä perusteltu syy.
Lisää tietoa sopimusasioista löydät HSY:n sivuilta tämän linkin kautta.
Minne yhteisastioita saa sijoittaa?
Yhteiskäytössä olevat jäteastiat tulee ensisijaisesti sijoittaa alueelle, jota yhteiskäytössä mukana olevat kiinteistöt hallinnoivat. Jos jäteastioita halutaan sijoittaa yleisille alueille tai kolmannen osapuolen hallitsemalle alueelle, siitä on sovittava erikseen sijoituspaikan haltijan kanssa.
Saako yhteisastioita sijoittaa kaupungin alueelle?
Yhteiskäyttöastiat tulee ensisijaisesti sijoittaa osallistuvien kiinteistöjen alueille. Jos tämä ei ole mahdollista ja yhteiskäyttöastioita halutaan sijoittaa esimerkiksi osittain kaupungin yleisille tai muille alueille, vastuuhenkilön tulee ottaa yhteyttä kaupungin maankäyttöyksikköön, joka vastaa kaupungin maa-alueiden käytöstä.
Mikäli kaupunki vuokraa tai muuten sopii yhteiskäyttöastioiden sijoittamisesta kaupungin maille, on kiinteistöjen vastuuhenkilö kuitenkin se, joka solmii sopimuksen HSY:n kanssa.
Haluamme rakentaa yhteisjäteastioille jätekatoksen, tarvitaanko siihen jotain lupaa?
Yhteiskäyttöastioiden sijoituspaikka tai -katoksen mahdollista lupatarvetta tulee aina selvittää kaupungin rakennusvalvonnalta. Voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan katos vaatii lähtökohtaisesti luvan, uuden rakentamislain ja uuden/päivitetyn rakennusjärjestyksen myötä (ei vielä voimassa) pienempi kuin 50 m2 katos ei vaadi lupaa.
Yhteiskäyttöastioiden – ja katosten sijoittelussa ja hoidossa tulee muuten noudattaa mitä mm. pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksissä, kaupungin rakennusjärjestyksessä sekä alueen asemakaavassa todetaan.
Löydät rakennusvalvonnan asiakaspalvelun yhteystiedot tästä >
Pitääkö kiinteistöjen yhteisen kompostorin käytöstä tehdä sopimusta?
Ei. Jos kyseessä on kiinteistöjen kompostorin yhteiskäyttö, käyttäjät sopivat keskenään ja tekevät HSY:lle yhteisen kompostointi-ilmoituksen ilman yhteiskäyttösopimusta. Kompostorin vastuuhenkilöksi määritellään henkilö, jonka pihaan kompostori sijoitetaan.
Vastuuhenkilö toimii yhteyshenkilönä HSY:n suuntaan sekä tekee HSY:lle kompostointi-ilmoituksen, jossa ilmoittaa osallistuvien kiinteistöjen jätepalvelutunnukset. Vastuuhenkilön tulee tehdä kompostointi-ilmoitus kahden kuukauden kuluessa kompostoinnin aloittamisesta.
Lue lisää kompostoinnista tai tee kompostointi-ilmoitus HSY:n sivuilta.