Tee vastuullinen rengasvalinta, vaihda kitkat

Katupöly heikentää merkittävästi ilmanlaatua. Katupölyn pääasiallinen aiheuttaja kaupungissa ovat nastarenkaat – jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden rouhimasta tienpinnasta. Nastarenkaiden vaihtaminen kitkoihin vähentää katupölyä tehokkaasti. Kitkarenkaat ovat myös hiljaisemmat ja kuluttavat tienpintaa vähemmän kuin nastarenkaat.

Kauniainen on Espoon, Vantaan, HSY:n sekä Ympäristöministeriön kanssa mukana Helsingin kaupungin kampanjassa, joka kannustaa pääkaupunkiseudun autoilijoita miettimään talven rengasvalintaa myös ympäristön kannalta. Lue lisää myös kampanjaan virallisilta verkkosivulla Helsingin kaupungin sivuilta.

Parempi ilmanlaatu ja terveys

Katupöly on yksi pääkaupunkiseudun keskeisimmistä ilmanlaatuongelmista. Liikenteen pakokaasupäästöt ovat viime vuosina sen sijaan pienentyneet ajoneuvotekniikan kehityksen ja ilmansuojelutoimien myötä.

Katupölyn pääasiallisia aiheuttajia ovat nastarenkaat ja niiden aiheuttama katujen kuluma. Katupöly sisältää renkaista, nastoista, tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista ja jarruista irronneita hiukkasia.  Liikenne nostaa talven aikana irronneen aineksen keväisin ilmaan katupölynä.

Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Eniten katupölyn haittavaikutuksille altistuvat katukuiluissa liikkuvat ja niiden lähellä asuvat kaupunkilaiset. Katupölystä voi olla vakavaa haittaa terveydelle. Korkeat hiukkaspitoisuudet pahentavat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia sekä lisäävät keuhkoinfektioita. Erityisesti lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille. Myös monet astmaatikot reagoivat katupölyyn välittömästi.

Tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää katupölyä on kitkarenkaiden osuuden kasvattaminen liikenteessä.

Vähemmän melua

Tieliikenne on pääkaupunkiseudulla suurin ympäristömelun lähde. Talviliikenteessä kitkarenkaat ovat nastarenkaita hiljaisemmat. Kitkarengasosuuden lisääntyminen Helsingin tavoitteen mukaiseen 70 prosenttiin vähentäisi melua ja parantaisi kaupungin ääniympäristöä.

Kantakaupungissa nopeusrajoitukset ovat suhteellisen matalat, joten ajomelu kaduilla ei nouse yhtä korkeaksi kuin maantienopeuksilla. Nastojen vaikutus tieliikennemeluun on suurimmillaan noin 50 km/h nopeusalueella.

Melutasoon vaikuttaa myös se, millä materiaalilla tie on päällystetty. Kitkarenkaiden osuuden lisääntyminen voisi mahdollistaa laajemmin pienempirakeisten ja siten hiljaisempien päällysteiden käytön, sillä kitkat kuluttavat tienpintaa vähemmän kuin nastarenkaat.

Vähemmän katujen kulumista

Moottoriajoneuvojen nastarenkaat kuluttavat merkittävästi kaupunkimme katuja ja lisäävät siten teiden ylläpidon kustannuksia. Erityisesti leutoina talvina teiden kuluminen lisääntyy, kun nastat rouhivat lumetonta ja usein märkää tien pintaa irrottaen siitä materiaalia.

Nastarenkaiden käyttö aiheuttaa teiden urautumista, mikä voi muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Liukkaalla kelillä teiden urat voivat tehdä ajoneuvon hallinnan vaikeaksi. Epätasainen tienpinta vaikuttaa ajoneuvon ajettavuuteen myös kuivalla tiellä, sillä se heikentää ajoneuvon ohjattavuutta.

Nastarenkaiden aiheuttama kuluminen on ylivoimaisesti merkittävin syy tiepäällysteiden uusimiseen. Pääkatujen päällysteitä voidaan joutua uusimaan jopa muutamien vuosien välein.

Kitkarenkaat kuluttavat tienpintaa nastarenkaita vähemmän, ja kitkarenkaiden osuuden kasvaessa talviliikenteessä saavutettaisiinkin merkittäviä säästöjä.

Vähemmän mikromuovia

Tieliikenne on Suomessa merkittävin mikromuovin lähde. Liikenteessä syntyneitä mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin muun muassa hulevesien mukana. Liikenteen mikromuovipäästöjä voi vähentää esimerkiksi välttämällä tarpeetonta henkilöauton käyttöä. Ajaessa taas kannattaa kiinnittää huomiota renkaita säästävään ajotapaan.  

Mikromuovipäästöjä syntyy tieliikenteessä renkaiden kuluman lisäksi tiemerkinnöistä, joista nastarenkaat rouhivat maaleja kitkarenkaita merkittävästi enemmän.

Liikenteestä aiheutuvaa mikromuovikuormitusta voikin vähentää valitsemalla kitkarenkaat talviajoon. 

Joustoa renkaiden vaihtoon

Kitkarenkaiden käytölle ei ole lain mukaan rajoituksia, joten ne voi vaihtaa autoon joustavasti syksyllä ennen ensiliukkaiden saapumista ja renkaanvaihtoruuhkia.  

Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä 1.11.–31.3., jos sää tai keli sitä edellyttää.

HSY seuraa taas ilmanlaatua Kauniaisissa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua sekä pysyvillä että vuosittain siirrettävillä mittausasemilla. Yksi mittausasema on vuoden 2023 ajaksi sijoitettu Kauniaisten keskustaan Kauniaistentielle.

Kauniaisissa selvitetään liikenteen ja katupölyn vaikutusta keskusta-alueen ilmanlaatuun. Kauniaisissa on mitattu ilmanlaatua samalla paikalla edellisen kerran vuonna 2018 ja nyt arvioidaan ilmanlaadun kehittymistä keskusta-alueella. Kauniaisten ilmanlaatua mitataan siirrettävällä mittausasemalla viiden vuoden välein sekä vuosittain passiivikeräimien avulla. Mittausasema sijaitsee Kauniaistentien etelälaidalla, kaupungintalon paikoitusalueen läheisyydessä. Liikennemäärä Kauniaisten tiellä on noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kauniaisten lisäksi ilmanlaadun siirrettävät mittausasemat sijaitsevat tänä vuonna Helsingissä Tapanilassa, Hämeenlinnanväylän varrella, jätevoimalan läheisyydessä Långmossebergenissä sekä Keravan keskustassa. Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatutietoja voi seurata HSY:n sivuilta, tiedot päivittyvät tunneittain.

Kauniaisten ilmanlaatu

Kauniaisten ilmanlaatua mitataan viiden vuoden välein siirettävän mittausaseman avulla. Vuonna 2008 ja 2018 mittausasema sijaitsi Tunnelitiellä, ja seurannan avulla selvitettiin liikenteen vaikutusta keskustan vilkasliikenteisillä alueilla. Vuonna 2013 Kauniaisissa seurattiin puunpoltosta syntyviä pienhiukkasia.

Tämän lisäksi Kauniaisten keskustassa mitataan vuosittain liikenneperäistä typpidioksidia ns. passiivikeräimien avulla. Menetelmä ei ole yhtä tarkka kuin jatkuvatoimiset mittaukset, joten tulokset ovat suuntaa antavia. Yksi keräysjakso on kuukauden mittainen. Tuloksena saadaan kuukausikeskiarvot ja vuosikeskiarvo.

Löydät lisätietoa Kauniaisten ilmanlaadusta tutustumalla HSY:n ilmalaatujulkaisuihin ja erityisesti vuosien 2008, 2013 ja 2018 raportteihin.

HSY ilmanlaadunseuranta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Osa mittausasemista ovat pysyviä ja osa siirrettäviä. Siirrettävillä mittausasemilla mitataan ilmanlaatua erityiskohteissa kuten vilkasliikenteisten pääväylien varsien, pientaloalueiden ja sataman läheisyydessä. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita, joilla mitataan useaa eri ilmansaastetta.