Träskmossenin luonnonsuojelualue

Träskmossen on 4,5 hehtaarin laajuinen koho- eli keidassuo. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla paikallisesti merkittävänä kohteena. Suon keskiosa on jokseenkin luonnontilainen ja kasvillisuudeltaan melko edustava. Suo toimii myös erinomaisena hiilivarastona, ja hillitsee siten ilmastonmuutosta.

Suon halki kulkee puolen kilometrin mittainen pitkospuuverkosto. Reitistä noin 250 metriä on esteetön, joten suoluontoon voi tutustua myös pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa.

Esteettömän reitin varrelta löytyy myös opastauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta ja lajistosta.

Jotta voimme säästää herkkää suoluontoa, liikuthan mieluiten pitkospuita ja olemassa olevia polkuja pitkin. Voit kuitenkin poiketa reitiltä ja poimia suolla kasvavia luonnonmarjoja ja sieniä, mutta ethän poimi kasveja tai kasvinosia luonnonsuojelualueelta. Koirien ulkoiluttaminen alueella ei suojelumääräysten mukaan ole sallittua. Muiden lemmikkien ulkoiluttaminen sekä pyöräily alueella ei ole suotavaa.

Nykyilmastoa lämpimämpänä Litorinameren (nykyinen Itämeri) kautena noin 7000 vuotta sitten Träskmossen oli matalaa merenlahtea. Alueen soistuminen alkoi, kun merenlahti kuroutui maankohoamisen myötä järveksi ja järvi kasvoi osittain umpeen. Myöhemmin suo on laajentunut ympäröivän metsämaan soistuttua. Aikoinaan suo on ollut nykyistä laajempi ja sen on peittänyt alleen muun muassa Saharan pallokentän.

Träskmossen on luonnontilainen räme, jonka valtapuuna on kitukasvuinen mänty. Suon kenttäkerroksessa esiintyy runsaasti varpuja muun muassa juolukka, suopursu, karpalo, kanerva ja suokukka. Ruohovartisista suokasveista alueella tavataan lakkaa, tupasvillaa ja kahta hyönteisravintoa käyttävää kihokkilajia: pyöreälehti- ja pikkukihokkia.

Esteettömälle reitille on kulku Oppilaskodintien yli kulkevan suojatien kautta, osoite Oppilaskodintie 5, sekä Eteläisen Suotien puusillan kautta. Esteettömän reitin levähdyspaikalta itään kulkeva kapea pitkospuureitti päättyy Gallträskin länsirannalle.

Lähin bussipysäkki sijaitsee Asematiellä noin 200 metrin päässä esteettömän reitin aloituskohdasta. Ajoneuvon voi pysäköidä Palloiluhallin pysäköintialueelle, osoite Oppilaskodintie 11.

Suojelualueen rauhoitusmääräyksien mukaan koirien ulkoiluttaminen alueella on kielletty. Suoluonto on erittäin herkkä. Koirien virtsa ja ulosteet toimivat lannoitteina ja niillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia suon kasvillisuuteen.

Alueen suojelupäätös on tehty vuonna 1988, jolloin maastopyöräily ei ollut yhtä suosittu, kun se on tänä päivänä. Näin ollen alueen suojelumääräyksiin ei silloin ole katsottu aiheelliseksi sisällyttää pyöräilykieltoa. Koska pyöräily kuitenkin saattaa vahingoittaa maastoa tai vaikuttaa epäedullisesti alueen kasvillisuuteen, tulisi sitä alueella välttää.

Alla yhteenveto suojelumääräysten kielloista:

• Maaperän vahingoittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottaminen.
• Ojitus, turpeen otto ja muu vesitaloutta muuttava toiminta.
• Kasvien ja kasvinosien (marjoja ja sieniä lukuun ottamatta) ottaminen ja vahingoittaminen.
• Metsästys sekä eläinten häiritseminen ja lintujen pesien vahingoittaminen.
• Rakennusten, laitteiden ja uusien teiden rakentaminen (hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset rakennelmat lukuun ottamatta).
• Liikkuminen moottoriajoneuvolla.
• Koirien ulkoiluttaminen on kielletty
• Telttailu ja muu leiriytyminen on kielletty.
• Kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.