Pieni lampi, jonka keskellä on sudenkorentoaiheinen puuveistos.

Tältä sivulta löydät tietoa Bensowinpuistosta, sekä voit lukea tai kuunnella alueella sijaitsevan opastaulun tekstejä.

Mikäli haluat kuunnella tekstejä, paina sivun yläosassa olevaa “Kuuntele” -osiota.

If you want to read or listen to the text in other languages, press “Translate”.

Opastaulu: Bensowinpuisto

Tervetuloa Bensowinpuistoon!

Bensowinlammen historia ulottuu yli sadan vuoden taa. Lampi oli aikoinaan osa läheisen Villa Bensowin puutarhaa.

Puiston kasvillisuus

Lammen ympäristö on suunniteltu siten, että erilaiset luonnonkasvit, heinät ja koristekasvit kasvavat sovussa samoilla alueilla. Ympäristön suunnittelussa jätettiin lehto lähes luonnontilaiseksi.

Bensowinlampi

Lampi on tyypiltään sameavetinen ja rehevä; luonnontilainen lampi. Lammen pohja on syvää savea ja lietettä. Lammen syvyys vaihtelee noin 20–85 cm välillä.

Lammessa on elinvoimainen ruutanapopulaatio, joka talvehtii pohjalietteessä, kun lampi jäätyy talvisin umpeen. Ruutanat aiheuttavat liikehtiessään runsaasti kuplia veden pintaan.

Tiivis, pinnan peittämä vesikasvillisuus on tyypillistä rehevälle lammelle, ja vesikasveja ei kannata poistaa.

Kuvaan on piirretty ruutana-niminen kalalaji, joka talvehtii jäätyneen lammen pohjalietteessä elimistönsä tuottaman alkoholin avulla. Ruutanan liikehtiessä syntyy kuplia lammen pintaan.

Lisätietoa puistosta

Villa Bensowin puutarhasuunnitelman laati puutarha-arkkitehti Paul Olsson isänsä Svante Olssonin kanssa vuosina 1913-1917. Puutarhan metsäiseen osaan kuului myös Bensowinlampi, joka sijoittuu nykyisin Kauniaisten kaupungin puistoalueelle. Bensowinlammen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Lampi oli aikoinaan virkistyskäytössä, ja lammella oli laituri ja pieni saari. Aikojen kuluessa laituri romahti lampeen ja lammen ympäristö metsittyi hiljalleen lähes luonnontilaiseksi lehdoksi. Viljelykarkulaisena lammen rantaa hallitsi kuitenkin voimakas sahalinintatarkasvusto muistona puutarhan ajoilta. Lammen ympäristö kunnostettiin oleskelupuistoksi vuonna 2015. Lampipuiston suunnitelman laati Marja Kärki (os. Kilpinen). Puiston puuveistokset on suunnitellut ja toteuttanut Niko Nordström.

Oleskelu

Lammen rannalle on rakennettu oleskelutaso, jolle johtaa puinen, esteetön kulkuväylä. Kulku on valaistu pollarivalaisimin, ja lammen keskellä olevalle puuveistokselle sekä rannan komealle tervalepälle on asennettu kohdevalaistus. Oleskelutasolla on piknik-pöytä ja penkkejä.

Lammen ympäristöön on veistetty sudenkorentopatsaita metallisiipineen huonokuntoisista puista, joiden latva oli jo lahonnut, mutta tyvi vielä kova. Oleskelualueelta on mahdollisuus poistua harvakseltaan ladottuja askelkiviä pitkin Bensowinkujalle.

Istutettu kasvillisuus

Lammen ympäristön istutukset on suunniteltu siten, että erilaiset luonnonkasvit, heinät ja perennat kasvavat sovussa samoilla alueilla.  Ympäristön suunnittelussa jätettiin lehto lähes luonnontilaiseksi. Lampeen on istutettu myöhemmin myös vaaleanpunaisia koristelumpeita, ja lammen ympäristöön alppiruusuja ja atsaleoita.

Kaupunki torjuu alueella kasvavaa haitallista vieraslajia sahalinintatarta (Reynoutria sachalinensis, ent. jättitatar). Lammen reunalla kasvavan kasvin torjuminen aloitettiin peittämällä kasvusto useammaksi vuodeksi mustalla katekankaalla.

Bensowinlammen tila

Lampi on tyypiltään sameavetinen ja rehevä. Lammen pohja on syvää savea ja lietettä. Lammen syvyys vaihtelee noin 20–85 cm välillä.  Lammessa kasvaa sen mataluudesta huolimatta elinvoimainen ruutanapopulaatio, joka talvehtii pohjalietteessä, kun lampi jäätyy talvisin umpeen. Lampea peittää tiiviinä kasvustona uistinvita. Tällainen tiivis, pinnan peittämä vesikasvillisuus on tyypillistä rehevälle lammelle.

Lammelle teetettiin vuonna 2014 tilan selvitys ja hoitosuunnitelma, jossa lammelle suositellaan vain hyvin kevyitä hoitotoimenpiteitä. Lammen liettyessä hiljalleen niin, että vesimäärä vähenee, sitä voidaan ruopata. Mahdollisia ruoppaustoimenpiteitä ei tulisi ulottaa samanaikaisesti koko lammen alueelle, koska toimenpide voi romahduttaa lampivesille tyypillisten sudenkorentojen populaation.

Lampea ei hoideta niittämällä. Uistinvitaa ei yleisesti pidetä niittämällä hävitettävänä lajina sen todella nopean versomiskyvyn vuoksi. Niitto olisi myös tehtävä vuosittain tai kahdesti vuodessa, ja niittomassa kuivatettava joitakin viikkoja lammen itärannalla ennen poiskuljetusta, mikä osaltaan aiheuttaisi hajuhaittoja, ja haittaa lammen rantojen kasvillisuudelle.

Kuvassa näkyy piirretty kartta Bensowinlammen alueesta.

Kunnossapito

Viheralueiden kunnossapitoon liittyvät palautteet voit lähettää osoitteeseen: kunnossapito@kauniainen.fi . Puh. 050 411 8656 tai 050 548 0391.

Opastaulujen suunnittelu ja kuvitus: Sitowise Oy
Teksti: Kuntatekniikka
Kuuntelijat: Bensowinpuiston tekstit sekä lisätiedot päättyvät tähän.