Gallträskin virkistysalue

Edessäsi näet Kauniaisten ainoan järven, Gallträskin. Yhdessä järven länsipuolella sijaitsevan rauhoitetun suoalueen Träskmossenin kanssa se muodostaa yhden kaupungin suosituimmista ulkoilu- ja virkistysalueista. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,5 metriä.

Järven rantoja pitkin kiertää noin 1,8 km mittainen pääosin hiekkapintainen, esteetön reitti. Ainoastaan kaakkoisosassa reitti poikkeaa rannasta Kavallintielle. Reitin varrella on useita penkkejä sekä kaupungin ylläpitämä maisemalaituri. Järven koillisrannalla, Lindstedtintien ja Kavallintien risteyksen tuntumassa sijaitsee leikkipuisto ja pieni ulkokuntoilupiste. Alueella on myös piknik-pöytiä, sekä kesäisin vuokrattavia kaupunkisoutuveneitä.

Järven pesimälinnusto on monipuolinen ja rikas. Lintujen lisäksi saatat järvestä bongata uimareita tai paikallisen purjehdusseuran jollia. Talvisin paikallinen yhdistys ylläpitää jäällä suosittua luistelurataa sään niin salliessa.

Järven matalin kohta on jätetty lintujen valtakunnaksi. Jos liikut ranta-alueella tai järvellä, muistathan antaa linnuille pesimärauhan. Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä ympäri vuoden myös Gallträskin alueella.

Noin 7300 vuotta sitten Gallträsk oli silloisen Litorinameren lahti, josta maankohouman kautta muodostui suojärvi. Gallträskiin johdettiin jätevesiä 1970-luvulle saakka ja tämä rehevöitti järveä. Järven kunnostusmenetelmiä selvitettiin melkein 50 vuotta, kunnes se 2010-luvun taitteessa imuruopattiin. Järven vedenlaadun ekologinen tila on sen jälkeen vaihdellut hyvän ja erinomaisen välillä.

Ulpukat, ahvenvidat, eri vesisammallajit ja muut vesikasvit muodostavat järven särki-, ahven-, hauki- ja ruutanakannoille suoja- ja kutupaikkoja. Vesikasvillisuutta poistetaan järvestä vuosittain. Valitettavasti myös vieraskasvilaji vesirutto on löytänyt tiensä järveen. Rannoilla kasvaa muun muassa kurjenjalka, ranta-alpi ja leveäosmankäämi sekä erityisen suojeltava laji, lehtoraiheinä (lehtonata).

Viime vuosina mm. liejukana-, sinisorsa- ja telkkäpoikueet ovat ilahduttaneet alueen ulkoilijoita. Seuratuin onnistumistarina on kuitenkin ollut Suomen kansallislinnun, laulujoutsenen pesintä järvessä.

Alueella esiintyy myös lepakoita ja liito-oravia. Gallträsk on lepakoille ja erityisesti vesisiippalajille tärkeää saalistusaluetta, ja ranta-alueilla pyritään säilyttämään varjostavaa puustoa ulkoilupolun ja rannan välissä. Järven ympäriltä löytyy myös useampi liito-oravan ydinalue, missä laji pesii ja ruokailee.

Isojärvisimpukka

Minä olen isojärvisimpukka (Anodonta cygnea) ja asun gallträskissa.Tehtäviini kuuluu mm. Järviveden suodattaminen ja puhdistaminen, joten annathan minun jatkaa työtäni etkä poimi minua järvestä.

Helmiä en valitettavasti tuota, joten sisälleni ei kannata kurkata. Jos näin teet, minä kuolen.

Kauniaisten huvilayhdyskunta perustettiin Gallträskin ympärille 1900-luvun alkupuolella. Elia Heikel ja Emil Lindstedt rakennuttivat alueen ensimmäiset huvilat. Rautatien valmistuttua 1903 alkoi intensiivinen rakentamisaika, jolloin Gallträskin lähialueille nousi suuria määriä huviloita, joista osa on vielä olemassa. Huvilat olivat aluksi kesänviettopaikkoja, mutta vähitellen niistä tuli vakituisia asuntoja. Aktiebolaget Grankulla perustettiin vuonna 1906.
Alue oli jo silloin suosittua virkistysaluetta, ja Helsingistä tultiin usein Gallträskin ympäristöön uimaan, marjastamaan tai hengittämään raikasta ilmaa. Gallträskin ympärille perustettiinkin monta “lepoa ja virkistystä” tarjoavaa täysihoitolaa ja lepokotia. Niissä vieraili sen ajan tunnettuja tiedemiehiä, taiteilijoita ja kirjailijoita, ja osa heistä rakennuttikin itselleen huvilan Kauniaisiin. Yksi heistä oli Felix Nylund, jonka tunnetuin veistos on Kolmen sepän patsas Helsingissä.

Huvilaomistajilla oli pitkään omia uimahuoneita ja soutuveneitä rannoilla, mutta näiden käyttö väheni, kun järvi rehevöityi. Nykyisin suurin osa Gallträskin ranta-alueista on kaupungin omistuksessa ja kaikkien käytettävissä.

Vuonna 1920 huvilayhdyskunnasta tuli kauppala, ja kaupunkioikeudet Kauniainen sai vuonna 1972.

Haluatko lukea lisää Kauniaisten huviloista ja historiasta? Tämän linkin kautta pääset lukemaan paikallislehti Kaunis Granissa julkaistua historiasarjaa Kauniaisista. Valitettavasti historiasarjaa ei voi ilman erillistä lukuohjelmaa kuunnella.

Puuveistokset

Ympäri Kauniaisia löytyy noin sata erityyppistä ja kokoista puuveistosta, joita uuden ajan veistäjä, eli kaupungin työntekijä on työstänyt moottorisahalla. Veistoksia varten ei erikseen ole kaadettu puita, vaan niihin on käytetty vain huonokuntoisia puita, joita kaupunki on joutunut kaatamaan.

Ulkoilureitti

Reitin varrelta ei löydy yleisö-wc:tä. Alueelle ei ole määritelty varsinaista osoitetta. Pääset kuitenkin helpoiten ulkoilureitille Lindstedtintien ja Kavallintien risteyksen tuntumassa, Jollakujalta, Etelä Heikelintie ja Pohjoisen Suontien tai Eteläisen Suontien ja Pohjoisen Suontien risteyksen tuntumassa.

Pysäköinti

Virkistysalueelta ei löydy erillistä paikoitusaluetta. Toivomme, että saavut alueelle kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kauniaisten asemalta on noin 800 metrin kävelymatka Gallträskille ja lähin linja-autopysäkki Asematiellä sijaitsee noin 600 metrin päässä alueen ulkoilureitistä.

Tarvittaessa voit pysäköidä kaupungin palloiluhallin parkkialueella (Oppilaskodintie 11), josta on noin 500 metrin matka järvelle. Lindstedtintien varrella on neljä pysäköintipaikkaa leikkipuiston kohdalla.

Laiturit

Järven rannalla on laitureita, joista länsirannan laituri on kaupungin ylläpitämä.

Kaupunki ei ylläpidä uimapaikkaa Gallträskilla. Löydät kuitenkin tietoa paikallisen asukasyhdistyksen Kole ry:n (Kauniaisten omaehtoisen liikkumisen edistäjät ry) uintitoiminnasta yhdistyksen Facebook-sivuilta.

Soutuveneet

Itärannalta löytyy kesäisin kaksi vuokrattavaa venettä. Kesällä rannassa vuokrattavat soutuveneet ovat Kole ry:n ylläpitämiä ja yritys vastaa vuokrauksesta.

Virkistyskäyttö talvella

Järven vaihtelevasta jäätilanteesta johtuen kaupunki ei ylläpidä järvellä luistelurataa tai avantoa. Jäätilanteen salliessa on paikallinen asukasyhdistys Kole ry (Kauniaisten omaehtoisen liikkumisen edistäjät ry) aurannut järvelle luisteluun soveltuvan radan, jonka pituus on 1,4 km.